ThisHardLand

On ehkä turhan provosoivasti sanottu, että en tykkäisi. Mutta ainakaan en ymmärrä miksi tästä biisistä niin kovasti pidetään ja sitä lähes epätoivoisesti halutaan kuulla livenä. En ole koskaan livenä kuullut, eikä ole suuri puute jos jääkin kuulematta.

Incident on 57th street.

kekko kirjoitti:On ehkä turhan provosoivasti sanottu, että en tykkäisi. Mutta ainakaan en ymmärrä miksi tästä biisistä niin kovasti pidetään ja sitä lähes epätoivoisesti halutaan kuulla livenä. En ole koskaan livenä kuullut, eikä ole suuri puute jos jääkin kuulematta.

Incident on 57th street.

Makuasioista on aika turha provosoitua, ei Incidentistä ole mikään velvollisuus pitää (niinkuin ei mistään muustakaan biisistä). Toinen tykkää toisesta ja toinen taas ei. En itsekään aikoinani oikein ymmärtänyt Incidentin metsästäjiä (esim. NYC Serenade on vielä harvinaisempi, eikä silti ole saanut samanlaista "harvinaisuuden" asemaa), mutta tätä nykyä olen niitä, jotka haluavat tuon biisin kuulla. Niin ne ajat muuttuvat, joskus eilispäivän "inhokista" tuleekin tämänpäivän suosikki.

ite ihastuin tuohon incidentiin vasta barcelonan piano version kuultuani. ja minä mieluummin kuulisinkin sen soolopiano-versiona.
(levyversio ei ole mua ikinä säväyttänyt suuntaan eikä toiseen)
nyt on semmonen kutina että vois suomessakin tulla piano-slotti kun ollaan intiimisti sisätiloissa

Incident soitettiin muistaakseni Grusheckyn keikalla 2011akustisena kitaraversiona. Se on aikasen hieno, vaikkei kappale minunkaan suuriin suosikkeihini kuulu. Sorry OT.

Outlaw Pete

Kuinka joku ei pidä Pony Boysta??? Sehän on kuin joku sanoisi ettei tykkää oravalaulusta? Mitä mainioin tuutulaulu ja lapselle johdatus Brucen musiikkiin...

jersey_girl kirjoitti:Incident soitettiin muistaakseni Grusheckyn keikalla 2011akustisena kitaraversiona. Se on aikasen hieno, vaikkei kappale minunkaan suuriin suosikkeihini kuulu. Sorry OT.

Viimeisellä viime vuoden Amerikan keikalla Arizonassa Incident tuli solo pianona.

Mulle suurin osa Rising-albumista on no thank you. Waitin' on a sunny day taitaa olla ainoa biisi jota jaksan kuunnella...

The Rikza kirjoitti:Mulle suurin osa Rising-albumista on no thank you. Waitin' on a sunny day taitaa olla ainoa biisi jota jaksan kuunnella...

Mulla The Rising oli pitkään yksi niitä harvoja albumeita joita en jaksanut kuunnella. Sitten yksi yö kuuntelin sitä korvanapeilla huoneessani ja DAMN, että se kolahti niin että tuntui. Siitä asti ollut yksi suosikkejani. Ei ollutkaan huono, aukesi vain hitusen hitaasti.

Sama itseasiassa Born to Runin kanssa, en diggaillut kuin nimikkoa ja Backstreetsiä. Kunnes uudenvuodenyönä siideripäissäni (salaa huoneessani, olen ollut ihan kamala lapsi!) kuuntelin hieman eri kannalta ja rakastuin. Kirjoitin levystä monta sivua päiväkirjaani. Muistan edelleen sen fiiliksen. Ihan mieletön.

Muoks. Biisin nimi korjattu, hupsistaheijaa.

Vammasipuli kirjoitti:

The Rikza kirjoitti:Mulle suurin osa Rising-albumista on no thank you. Waitin' on a sunny day taitaa olla ainoa biisi jota jaksan kuunnella...

Mulla The Rising oli pitkään yksi niitä harvoja albumeita joita en jaksanut kuunnella. Sitten yksi yö kuuntelin sitä korvanapeilla huoneessani ja DAMN, että se kolahti niin että tuntui. Siitä asti ollut yksi suosikkejani. Ei ollutkaan huono, aukesi vain hitusen hitaasti.

Sama itseasiassa Born to Runin kanssa, en diggaillut kuin nimikkoa ja Badlandsia. Kunnes uudenvuodenyönä siideripäissäni (salaa huoneessani, olen ollut ihan kamala lapsi!) kuuntelin hieman eri kannalta ja rakastuin. Kirjoitin levystä monta sivua päiväkirjaani. Muistan edelleen sen fiiliksen. Ihan mieletön.

itelle the rising levy aukes kyllä heti kun sen sain, vieläkin mun mielestä brucen paras 2000-luvun levy. osa piiseistä on vähän kulunut kun ovat olleet niin kauan settilistavakkareina mutta kyllä ne levyltä kuulostaa hyvältä vieläkin.
ja pakko pilkunviilaajana puuttua tuohon badlands/born to run komboon, eivät taida olla samalla levyllä nooh mutta pikkujuttuja