ThisHardLand

HS 28.7.22:
Bruce Springsteenin konserttilippujen hinnat nousivat Yhdysvalloissa jopa 5 500 dollariin, syynä "dynaaminen hinnoittelu".

Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Tästähän on jo paljon täälläkin keskusteltu että mitä muita arvoja Springsteeniin, hänen musiikiinsa, keikkoihin ja faniuteen on liittynyt ja liittyy. Ja millainen rooli tässä on sitten esiintyjälle menevällä rahallisella korvauksella.

Tässä lippujen hinnoittelussa sen dynaaminen hinnoittelu rikkoi aiempia periaatteita, Springsteenin hänen itsensä aiemmin ääneen kertomia ja myös meidän fanien häneen liittämiä arvoja ja lupauksia vastaan. Esim. juuri amerikkalaisen työväenluokan ja sen edustaman arvomaailman ymmärtäminen ja tukeminen vaikkapa juuri lippuhinnoissa. Ja tähän liittyen tietysti taiteen osalta keikoilla esitettävien laulujen myötä myös työväenluokalle sen itsensä kokeman sukupolvien yli jatkuvien asioiden, elämäntavan ja aiheiden käsittely laulujen teemoissa.

Dynaamiset lippuhinnat ovat työväenluokan ostovoiman ja kulutusmahdollisuuksien yläpuolella ja näin Springsteen siis antaa varakkaille etuoikeuksia koska vain heillä on köytännössä mahdollisuus ostaa niitä vapaita dynaamisia lippuja. Kyse ei siis ole vain siitä kuinka paljon artisti saa työstään rahaa eikä fanien tyhmyydestä vaan Springsteeniin aiemmin liittyneiden arvojen murroksesta ja tämän seurauksista faniyhteisössä esim. Backstreets-lehden ja -saitin lopettamisen suhteen.

Tämä kaikkihan kertoo tietysti Springsteenin ja hänen arvojensa muuttumisesta mutta myös amerikkalaisen yhteiskunnan murroksesta, joka on näkynyt jo pitkään poliittisessa ilmapiirissä ja työmarkkinoilla. Springsteenin laulujen ihmisten eli tehdastyöläisten, alhaisen koulutustason valkoisen väestön ja myös tätä luokkaa edustavan fanikunnan asema on heikentynyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa yhä enemmän ja enemmän sitten Carterin tai Reaganin ensimmäisen kauden, jolloin näihin em. teemoihin pohjautuvat levyt Darkness ja BitU ilmestyivät.

Nyt siis Springsteen itse luo kritisoimansa yhteiskunnallisen tilanteen, jossa näkyy amerikkalaisen (kulutus)yhteiskunnan eriytyminen varakkaisiin etuoikeutettuihin ja työväenluokkaisiin vakituisia töitä vailla oleviin. Tämä ero näkyy lipuissa konkreettisella tavalla. Esim. otetaan tilanne ryhmien välisestä varallisuuserosta jossa ostetaan kolmen tunnin konserttiin 5000 $ lippuja tai perheessä on säästetty 5000 $ ja se tarvitaan esim. lasten koulutukseen college-maksuun.

Sitä olen itse miettinyt että miten tämä lippuhinnoittelu näkyvät keikoilla ja niiden ilmapiirissä. Euroopassakin jossa sitä on ollut käsittääkseni kylläkin paljon vähemmän eli vain ns. platinum-muodossa.

Backstreets kirjoitti loppusanoissaan hyvin yhden aikakauden lopusta. Tämä on varmasti hyvinkin mahdollista ja tästä on jo niin paljon kirjoitettu ja tätä tullaan vielä analysoimaan pitkään niin että tämän täytyy täytyy näkyä myös tavassa, jolla Springsteenistä puhutaan niin fanien kuin musiikki- ja taidehistorioitsijoiden ja sosiologienkien keskuudessa.


Olen tätä kaikkea öisinkin miettinyt lähestyvien Euroopan keikkojen ohella. Järkläillyt pitkin talvea majoituksia (hostellit, teltat, yks rautatieasemakin), lentoja, busseja ja junia. Itselleni kuten varmaan kenellekään täällä THL:ssa noissa lippuhinnoissa ei siis ole kyse vain rahasta kuten kysymyksenastettelun sloganissa luki vaan Springsteeniin ja häneen liittyvistä arvoista, jotka ovat ainakin minulle faniudessa olleet tärkeä osa levyjen ja keikkojen ohella. Siksi tähän loppuun biisin sanat, joka nyt vaan tuli mieleen kun puhutaan asioiden todellisista hinnoista eikä rahasta. Uskon että tämä koskee niin meitä faneja, laulun kertojaa kuin kirjoittajaakin.

”You make up your mind, you choose the chance you take
You ride to where the highway ends and the desert breaks
Out on to an open road you ride until the day
You learn to sleep at night with the price you pay.”

Olipa tuo ylläoleva hyvä, asiallinen ja selkeä vastaus, kiitokset siitä. Kyllähän tuosta keikoilla saattaa ristiriitainen ja hämmentävä olo tulla kun työväenluokan asioista lauletasn 5000 dollarin lipun ostaneille. Voi tosiaan olla että Springsteenin kohdalla End of an Era -vaihe tuli ja se oli sitten siinä.

Kuinkahan moni niitä viiden tonnin lippuja oikeasti osti?

Otsikoitahan niistä kyllä saa.

Niin tai tonninkaan. Hyvä kysymys tuo. Mutta mainehaitta, seuraukset mm. faniyhteisössä, Backstreetsin loppu ja tämänkin keskustelupalstan kirjoitukset ja Ilen ja Kekon mainion podcastin analyysit ym. viittaavat kertovat kyllä jonkinlaisen aikakauden lopun tai murroksen siinä tapahtuneen kun dynaamiset liput tulivat. Vaikka ihan ulkomusiikillinen seikkahan se on mutta silti osa Springsteenin maailmaa, joka on ollut tietty muutakin kuin musiikkia kuten tiedämme.

Itelläni tästä kaikesta olo, että aika halvalla meni aika paljon vaivalla saatuja asioita ja arvoja sekä Springsteeniltä että tietysti meiltä faneilta siinä samalla. Harmi. Onko tämä tunne, tilanne ja kuva oikea, osin väärä, voisiko muuttua ja mihin suuntaan ajan mittaan ja miten ovat kysymyksiä ja seikkoja, jotka tulevat tästä välillä myös mieleeni. Aika näyttää ja sit erikseen on tietty se milen tämä vaikuttaa itsellänikin tunteisiin ja elämyksiin kesän keikoilla. Tätähän em. podcastissakin kiinnostavalla tavalla jätkät pohtivat.

Jukka K kirjoitti: ↑07.03.2023 19:41 Itelläni tästä kaikesta olo, että aika halvalla meni aika paljon ja vaivalla saatuja asioita ja arvoja sekä Springsteeniltä että tietysti meiltä faneilta siinä samalla.

Erittäin hienoa erittelyä Jukka K:lta. Erityisesti tuo yllä oleva kommentti osui ja upposi.

Neulankantaan, Jukka K.

Oikeassa olet Jukka K.

Kyllä tuo lippuhässäkkä on itseäni kyrsinyt vi... aika paljon.

joo, hyvä kirjoitus Jukka K:lta. Ja kyrsiihän tuo toki varmaan kaikkia meitä. Varsinkin se mitä Bruce itse sanoi "peer"seistään ja vielä lupasi (aika lailla katteettomasti) rahat takasin jos ei ole keikkaan tyytyväinen. Kyllähän se tyrmistytti että hän itse oli niin sinut tuon dynaamisen lippuhinnottelun kanssa.

Olis kyllä kiva nähdä tilastoa kuinka monta yli 1000$ lippua on myyty per keikka? (veikkaan että luku on aika pieni)

Korkeintaan jossain MSG:ssä voisi kuvitella, että on joitakin lippuja mennyt nelinumeroisella summalla.