Re: 23.7.2016 -Göteborg, Sve (Ullevi)
Lähetetty: 29.07.2016 15:28
Jospa minäkin nyt kertoilisin matkakokemuksistani, oli viikonloppu sen verran vaikuttava. Ehkä muista kirjoittajista poiketen olen tyytynyt yhteen keikkaan kiertueessa, ja Bruceakaan en ollut nähnyt sitten Turun. Ei ole resursseja kovin monessa maassa vuoden aikana reissata! Göteborg valikoitui keikkapaikaksi moninaisen tapahtumaketjun seurauksena, jota olen kuvannut aiemmin jo tuolla Muut artistit -ketjussa (tiivistettynä sanoen keväältä peruuntuneelle hotellivaraukselle piti löytää uusi päivä. Hyvä hotelli, seinältäkin löytyi Brucen ja Stevien kuva!). Valinnan oikeutta vahvisti kuitenkin jo Nils keväinen twiitti, jossa hän suositteli matkustamaan Euroopassa keikalle joko Italiaan tai Ruotsiin.
Oli mukava lukea, että onnistuin auttamaan muita Stevieä tapaamaan, itse olin silloin vielä töiden parissa. Viking Gracella perjantain iltalähdöllä mentiin, ja paljon musiikillisia kohokohtia sattui jo siihen reissuun. Trubaduurin ensimmäinen tunti jäi väliin reilun illallisen vuoksi, saavuimme paikalle hänen laulaessaan Human Touchia. Paljon muuta hyvää ehti loppuaikanakin kuulla, mm. omasta Fogerty-toiveestani Lookin' Out My Back Door sekä Piano Man. Oma lukunsa oli tämän jälkeen aloittanut Rock and Roll Sensation -bändi, jonka tasosta saa hyvän kuvan kolmesta ensimmäisestä laulusta, jotka olivat Dancing in the Dark, Up Around the Bend ja Born to Be My Baby. Olo oli kuin omaa levyhyllyä olisi soitettu läpi.
Lauantaiaamuna oli hieman aikaa kierrellä Östermalmin rantamaisemissa, ja kymmenen junalla alkoi matka kohti Göteborgia. Perille saavuttuamme huomasimme, että stadioniltahan kuuluu Atlantic City. Hetken jo kuvittelinkin kuulleeni Brucen äänen, ja vasta keikan jälkeen selvisi, ettei hän ollut silloin edes maassa! Kaupunkia ei +27C kuumuudessa jaksanut kauaa kiertää, vaan hotellin ja ruokailun kautta asetuimme jonoon hyvissä ajoin. Paikan saimme noin viidennestä rivistä aidan takaa.
Olin ennen keikkaa toivonut kuulevani Meet Me in the Cityn, joka olikin loistava avaus keikalle! Olin myös tyytyväinen koko Riverin soittamiseen, näin livenä kuultuna voisin nyt sanoa sen olevan Brucen paras levy (vaikka ehkä ne suurimmat suosikit siltä tippuivatkin pois). Erityisesti ilahduttivat myös Suomessa soittamatta jäänyt Promised Land sekä Land of Hope and Dreams, suosikkilauluihini kuuluvia molemmat. Oli hienoa huomata (havainnon tein kyllä jo Lissabon-pro shotin jälkeen), että Wrecking Ball -touriin verrattuna Stevien mikkiä oli käännetty reilusti kovemmalle, ja myös Garryn ääni saatiin tarvittaessa kuuluviin. Niitä kuuntelen kyllä mieluummin kun massiivista taustakuoroa.
Bändin meno se tuntuu vaan jatkuvasti parantuvan! Ainoat tauot musiikissa kuultiin Riverin aikana, sen päätyttyä soitettiin 14 laulua putkeen. Hauska hetki sattui Shoutin loppupuolella, kun Bruce itsensä kasteltuaan poistui hetkeksi lavalta ja Stevie tarttui mikrofoniin julistaen: "That's it folks. Boss has left the building, he's not gonna break up the stadium... Wait a minute... He's back!" Sen jälkeen vielä kerran kertosäe, ja Twist and Shoutiin stadionia testaamaan. Kyllä jokainen ympärillä ollut eli tunnelmassa vahvasti mukana ja kädet nousivat ilmaan koko stadionilla. Sen koettuaan alkaa hiljalleen ymmärtää, miksi Suomi ja Ruotsi saavat hieman erilaisen kohtelun. Mahtava kokemus!
Seuraavana päivänä oli vielä muutama tunti aikaa katsella kaupungin pohjoispuolta, josta sitten 12:n junalla takaisin Tukholmaan tutustuen Expressenin massiiviseen Bruce-extralehteen. Siellä vielä turistinähtävyyksien kiertelyä (mm. Kuninkaanlinna ja Globenin katto), ja Vikingin kyydissä takaisin kohti Suomea ja uutta työviikkoa. Kaiken kaikkiaan täydellisesti nappiin sujunut reissu, nyt on riittänyt fiilistelyä kuvien ja videoiden kautta! Toivottavasti samanlaista pääsee vielä kokemaan. Väliin voi mahtua joitain "taiteellisia kokeiluja", mutta Stevien sanoin "Bruce Springsteen and the E Street Band, that's the legend".
E: Ja tärkeä meinasi unohtua. Erityiset kiitokset vielä kerran leenalle, joka pystyi tarjoamaan lipun jälkimarkkinoilla oltuani estynyt ennen loppuunmyyntiä!
Oli mukava lukea, että onnistuin auttamaan muita Stevieä tapaamaan, itse olin silloin vielä töiden parissa. Viking Gracella perjantain iltalähdöllä mentiin, ja paljon musiikillisia kohokohtia sattui jo siihen reissuun. Trubaduurin ensimmäinen tunti jäi väliin reilun illallisen vuoksi, saavuimme paikalle hänen laulaessaan Human Touchia. Paljon muuta hyvää ehti loppuaikanakin kuulla, mm. omasta Fogerty-toiveestani Lookin' Out My Back Door sekä Piano Man. Oma lukunsa oli tämän jälkeen aloittanut Rock and Roll Sensation -bändi, jonka tasosta saa hyvän kuvan kolmesta ensimmäisestä laulusta, jotka olivat Dancing in the Dark, Up Around the Bend ja Born to Be My Baby. Olo oli kuin omaa levyhyllyä olisi soitettu läpi.
Lauantaiaamuna oli hieman aikaa kierrellä Östermalmin rantamaisemissa, ja kymmenen junalla alkoi matka kohti Göteborgia. Perille saavuttuamme huomasimme, että stadioniltahan kuuluu Atlantic City. Hetken jo kuvittelinkin kuulleeni Brucen äänen, ja vasta keikan jälkeen selvisi, ettei hän ollut silloin edes maassa! Kaupunkia ei +27C kuumuudessa jaksanut kauaa kiertää, vaan hotellin ja ruokailun kautta asetuimme jonoon hyvissä ajoin. Paikan saimme noin viidennestä rivistä aidan takaa.
Olin ennen keikkaa toivonut kuulevani Meet Me in the Cityn, joka olikin loistava avaus keikalle! Olin myös tyytyväinen koko Riverin soittamiseen, näin livenä kuultuna voisin nyt sanoa sen olevan Brucen paras levy (vaikka ehkä ne suurimmat suosikit siltä tippuivatkin pois). Erityisesti ilahduttivat myös Suomessa soittamatta jäänyt Promised Land sekä Land of Hope and Dreams, suosikkilauluihini kuuluvia molemmat. Oli hienoa huomata (havainnon tein kyllä jo Lissabon-pro shotin jälkeen), että Wrecking Ball -touriin verrattuna Stevien mikkiä oli käännetty reilusti kovemmalle, ja myös Garryn ääni saatiin tarvittaessa kuuluviin. Niitä kuuntelen kyllä mieluummin kun massiivista taustakuoroa.
Bändin meno se tuntuu vaan jatkuvasti parantuvan! Ainoat tauot musiikissa kuultiin Riverin aikana, sen päätyttyä soitettiin 14 laulua putkeen. Hauska hetki sattui Shoutin loppupuolella, kun Bruce itsensä kasteltuaan poistui hetkeksi lavalta ja Stevie tarttui mikrofoniin julistaen: "That's it folks. Boss has left the building, he's not gonna break up the stadium... Wait a minute... He's back!" Sen jälkeen vielä kerran kertosäe, ja Twist and Shoutiin stadionia testaamaan. Kyllä jokainen ympärillä ollut eli tunnelmassa vahvasti mukana ja kädet nousivat ilmaan koko stadionilla. Sen koettuaan alkaa hiljalleen ymmärtää, miksi Suomi ja Ruotsi saavat hieman erilaisen kohtelun. Mahtava kokemus!
Seuraavana päivänä oli vielä muutama tunti aikaa katsella kaupungin pohjoispuolta, josta sitten 12:n junalla takaisin Tukholmaan tutustuen Expressenin massiiviseen Bruce-extralehteen. Siellä vielä turistinähtävyyksien kiertelyä (mm. Kuninkaanlinna ja Globenin katto), ja Vikingin kyydissä takaisin kohti Suomea ja uutta työviikkoa. Kaiken kaikkiaan täydellisesti nappiin sujunut reissu, nyt on riittänyt fiilistelyä kuvien ja videoiden kautta! Toivottavasti samanlaista pääsee vielä kokemaan. Väliin voi mahtua joitain "taiteellisia kokeiluja", mutta Stevien sanoin "Bruce Springsteen and the E Street Band, that's the legend".
E: Ja tärkeä meinasi unohtua. Erityiset kiitokset vielä kerran leenalle, joka pystyi tarjoamaan lipun jälkimarkkinoilla oltuani estynyt ennen loppuunmyyntiä!