ThisHardLand

Lienenkö joutuvani ikuiseen kadotukseen nyt, mutta diskografian hehkutuksessa tulee mieleen että onko toista puoliskoa olemassa?
Eli mistä Brucen kappaleesta ET pidä?
Voiko tästä puhua ääneen?
Onko sellaista olemassa?

Henkilkökohtaisesti jostain syystä se on " Cover me " . Se on " skipo" ja seuraava biisi.

Tämä on helppo ja kaikki minut tuntevat jo tietävätkin - Glory Days.

Sama täällä, helppo kuin mikä...Kitty´s Back

Onhan niitä muitakin: Crush on you, I´m a rocker, Let´s be friends, Lonesome day ja suurin osa Human Touch-levystä.

becauce the night.. Tässä vaiheessa mä voin ottaa torkut keikalla

Reno, Glory Days, Mansion on the Hill, Swallowed Up (in the Belly of the Whale)

Luckyman63 kirjoitti:Sama täällä, helppo kuin mikä...Kitty´s Back

Onhan niitä muitakin: Crush on you, I´m a rocker, Let´s be friends, Lonesome day ja suurin osa Human Touch-levystä.

Hienoa että meitä on moneksi! Monenkohan lempparibiisi löytyy tältä listalta?!
Lonesome day on parhultaista poppia mun mielestä!

Racing ei oikein ikinä kolissut, liian löysää, mutta Paris#2n liveveto ja varsinkin Royn piano loppuun muutti kaiken. Mutta en piittaa edelleenkään levyversiosta. Born in the USA ei uppoa, hyvät sanat muttei muuten jaksa sitä. Adam raised the cain, liian junnaava. Nää tuli ekana mieleen tunnetuista biiseistä.

Kyllähän näitä muutamia skipattavia biisejä löytyy Brucen tuotannostakin..
Lonesome Days, Marys Place, Glory Days, Let´s be Friend, Rosalita, 57 Channels..
Jotkut biisit Human Touch & Lucky Town levyltä ja Ghost Of Tom Joad levyn Loppu puolen Biisit...

Pony Boy on isoin inhokki...

41 shots kirjoitti:becauce the night.. Tässä vaiheessa mä voin ottaa torkut keikalla

Sama juttu meikäläisellä. Kovasti tuntuu porukka tästä biisistä tykkäävän, mutta muhun ei kyllä iske yhtään. Toinen iso suosikki, josta en itse tykkää ollenkaan, on The River. Se on vaan jotenkin "väärällä tavalla" melankolinen ja ankea mun makuun. Mary Queen Of Arkansas kuuluu myös mun dislike-listalle. WOAD-levyn biiseistä suurin osa on mun mielestä niin mitäänsanomattomia, että on vaikea uskoa niitä Brucen kirjoittamiksi. Myöskään suuri osa The Promise:n biiseistä ei säväytä millään tavalla: kipaleet on jotenkin löysiä, eikä sanoitukset yllä lähellekään sitä, mihin Bruce parhaimmillaan pystyy.