Viesti
Kirjoittaja Rockaway » 19.06.2019 15:32
Tässä meikäläisen arvostelua sekä kappaleista että levystä kokonaisuutena.
Hitch Hikin': Tästä tykkäsin heti aluksi. Sopivan naiivi aloitus levylle, joka kertoo karun kohtalon kokeneista etsimässä uutta onnea. Tarkat sanat luovat hyvin kuvaa kertojasta ja tilanteista mihin tämä päätyy. Yksinkertaisesti kaunis kappale, jonka ei tarvitse olla enempää kuin se on. 4.5/5
The Wayfarer: Mahdollisesti levyn huonoin kappale. Tuntuu, että ei ole tiedetty mitä tehdä, joten lisätty vain härpäkkeitä, jousia ja soittimia vuorollaan toinen toisensa perään, mutta palaset eivät toimi kokonaisuutena, koukkua ei löydy. Sekalainen kokoelma erilaisia elementtejä. 2/5
Tucson Train: Olen oppinut pitämään biisistä enemmän ja enemmän kuunteluiden myötä, mutta ei silti täysin sykähdytä. En tiedä mistä sanat oikein kertovat (kuka tarkalleen junalla on tulossa?), ja toistuva melodia ei toimi niin hyvin kuin sen pitäisi. 3/5
Western Stars: Biisi, joka todella lunastaa sanoituksista annetut lupaukset. Elokuvallinen. Bruce laulaa sopivalla herkkyydellä. Voisi löytyä D&D:lta. 5/5
Sleepy Joe's Café: Luin sanat ja tykkäsin. Kuuntelin biisin ja en tykännyt. Kuuntelin uudestaan ja tykkäsin ainakin vähän enemmän. Bruce ei oikein saa biisiä sopimaan suuhunsa. Alkaa toimia kun lopussa torvet tulevat mukaan ja aletaan kunnolla swingata. Erityismaininta David Sanciousille. Veikkaisin, että opin pitämään tästä enemmän ajan kanssa. Nyt 3/5
Drive Fast (The Stuntman): Tykkään sanoista, mutta tätäkään biisiä ei oikein saada kasaan ja lukuisat palat eivät toimi keskenään. Tämän pitäisi olla paljon parempi biisi kuin se on. Vertaan mielessäni tätä The Hitteriin, jossa on samanlaista tunnelmaa, mutta joka on kappaleena paljon parempi. 2.5/5
Chasin' Wild Horses: Tykkään viulu-introsta, olisin mielelläni kuunnellut sitä paljon enemmänkin pitkin biisiä. Herra on lainannut laulumelodiansa Your Own Worst Enemysta, se häiritsee minua yllättävän paljon. Kaunis biisi kyllä, ja tykkään miten elokuvallinen se on, etenkin lopussa. Mutta ehkä odotin myös enemmän sanat luettuani. 4/5
Sundown: Kun luin, että Brucen seuraava levy on tribuutti 60-luvun popille, odotin jotain tällaista. Ja tämä toimii minulle. Hyvät sanat, hyvä biisi. 4.5/5
Somewhere North of Nashville: Pieni ja yksinkertainen biisi, mutta toimii ihan hyvin. Tuntuu myös oudon vähäiseltä. Kantaa itsensä, mutta ei jää mieleen. 3.5/5
Stones: Sanoja lukiessa odotin tältä biisiltä paljon, sillä sanat olivat erilaiset ja paljon yksinkertaisemmat kuin muissa. Joten musiikin on kannettava paremmin. Ja se kantaakin. Tykkään Brucen laulusta, tykkään jousista. Saattaa iskeä vielä paremmin tulevilla kuunteluilla. 4.5/5
There Goes My Miracle: Mulle vain toimii. Tykkään kun Bruce hurahtaa poppiin, tykkään kun Bruce laulaa rohkeasti korkealla. Tästä löytyy molempia. Sanoitukset tosi kevyitä. Ei ole antanut mitään uutta uusilla kierroksilla, vaan on juuri sitä mitä näyttää olevan. 4/5
Hello Sunshine: En tykännyt singlenä yhtään, mutta osana suurempaa kokonaisuutta toimii paljon paremmin ja osaan arvostaa enemmän. Silti hieman liian kantria minulle. Vahva lopetus. 3.5/5
Moonlight Motel: Tykkään sanoista paljon, levyn parhaat. Kaunis kipale. Avautuu vielä varmaan lisää, mutta jo nyt 5/5
Kokonaisuutena: WS ei ole huono, mutta se on valitettavasti vähäinen levy. Se ei ole käänteentekevä, se ei ole julista mitään olemassaolollaan, eikä siitä löydy edes hittejä. Epäilen, että emme kuule albumia oikeastaan ollenkaan jatkossa, kuin korkeintaan yhden kappaleen edustuksena tulevilla Greatest Hits -levyillä.
Huomaa kyllä, että liikutaan Brucen mukavuusalueen ulkopuolella, ja mies ei ole aina tiennyt mitä tehdä, joten on lisätty jousia ja toivottu, että kyllä se siitä. Aina ei ole onnistuttu. Tuntuu kuin koko levy olisi ollut Brucen sivuprojekti mitä hän tykännyt vapaa-aikanaan hioa, kunnes biisejä ja studioaikaa lopulta kertyi liikaa, ja päätti julkaista ne pois mielestä kuleksimasta.
Tulee jäämään historiaan sellaisena "ai niin, hän teki tällaisenkin" -tapauksena. Sivuhuomautus miehen mittavasssa urassa. Ei taida voittaa D&D:ta, ei WB:ta, ei välttämättä edes HH:ta. Tällä hetkellä vaikea kuvitella, että tekisi yllättäen mieli kuunnella joku näistä kappaleista, mutta saattaapa tämä muuttua. On tämä jatkokuunteluilla parantunut. Olen silti kiitollinen, että hän tämänkin julkaisi.
Mitä jäi käteen: Hitch Hikin', Western Stars, Sundown, Stones, There Goes My Miracle, Moonlight Motel.
Kokonaisarvosana: 3.5/5