Niin mikä ihme siinä Riverissä oikein on kun raavaat suomalaiset jampat itkevät sen aikana. Itse muiden mukana. Nyt kun viime talvena pitkästä aikaa laittoi auton cd-soittimeen Riverin soimaan, niin kyllä taas alkoi heti silmät vetistämään. Silloin mietin, että eihän konsertista tule yhtään mitään, jos pelkkä autossa kuuntelu pukkaa kyyneleet. Itse asiassa olin varma, että jos Turussa River tulee niin varmasti parun. Ensimmäinen Bruce-keikka ja River. Paha yhdistelmä. Mutta omaksi ihmetyksekseni en kuitenkaan sitten murtunutkaan Turku2: n Riverin aikana.teemu50 kirjoitti:Joka tapauksessa ensimmäinen konserttini laukaisi pitkään patoutuneet tunteet ja kun Riverin huuliharppu alkoi soimaan, niin silloin alkoi meikäpojan silmähiet virrata sen verran valtoimenaan, että seurana ollut daamikin säikähti, että mikä ihme sulla on..., "ei mikään, Bruce vaan ja mieletön biisi..."
LIve 75-85 Riverin esipuhe oli myös vuonna 1986 todella kovaa settiä. Sen jälkeen alkanut biisi täydensi koko paketin.
On sitä tullut paljon erilaista musaa kuunneltua, mutten kyllä muista, että mikään artisti olisi herättänyt samanlaisia fiiliksiä kuin Bruce.
Taisi olla vuonna 1985 15-vuotiaana kun ostin BITUSA-levyn diggailtuani radiosta ja videoilta. Silloin Downbound Train oli se tarina, joka ekana pysäytti ja laittoi nieleksimään. Bruce on kyllä aivan uskomaton näiden tuokiokuvien ja tarinoiden luomisessa. Jonkun Downbound Traininkin pystyy mielessään kuvittamaan vaikka videoksi, vaikkei sellaista ole koskaan tehtykään.