ThisHardLand

Kuten chatissa sanoin, tää on nähty. Pielisenjoen riverin yli rantabaariin kuuntelemaan rautalankabändii...=P

Keikka alkoi: 20:30

01. Meet Me in the City
Gonna play the full album
02. The Ties That Bind
03. Sherry Darling
04. Jackson Cage
05. Two Hearts
06. Independence Day
07. Hungry Heart
08. Out in the Street
09. Crush on You
10. You Can Look (But You Better Not Touch)
11. Here She Comes/I Wanna Marry You
12. The River
13. Point Blank
14. Cadillac Ranch
15. I'm a Rocker
15. Fade Away
16. Stolen Car
17. Ramrod
18. The Price You Pay
19. Drive All Night
20. Wreck on the Highway
Now that we're all warmed up... Let's go
21. Badlands
22. Promised Land
23. Candy's Room
24. She's the One
25. Because the Night
26. The Rising
27. Land of Hope and Dreams
28. Born in the U.S.A. (stadionin valot päälle)
29. Born to Run
30. Seven Nights to Rock
31. Dancing in the Dark
32. Tenth Avenue Freeze Out
33. Shout
34. Twist and Shout
Loppu: 00:05

Take Me To The Göta River Tonight, eli full album The River ekaa kertaa ikinä isolla stadionilla. Pikaraportti Göteborgista: tämä oli minulle kolmas albumikeikka ja seitsemäs keikka ylipäätään tällä kiertueella, ja mielestäni tänään koettua pitää arvioida kahdessa eri osassa ja vasta sen jälkeen yrittää miettiä keikkaa kokonaiselämyksenä.

En itse ennen keikkaa oikein jaksanut uskoa, että full album soitettaisiin, vaikka eihän tuo ajatus ihan mahdottomaltakaan tuntunut. Kun Meet Me sitten alkoi soida, silloin jo melkein arvasi, mitä sen jälkeen oli tulossa. Ullevin sinikeltaisesta tervehdystekstistä selvästi vaikuttuneet Bruce ja bändi soittivat albumiosuuden sellaisella taidolla ja rutiinilla, tunteella tulkiten, että sitä kelpasi kuunnella jälleen kerran, mutta nyt puolison kanssa, mikä lisäsi tunnetta joihinkin biiseihin. Aluksi valoisa ja sitten hämärtymään alkanut kesäilta oli myös hieno tausta hienolle soitannolle. THL-väkeäkin oli ympärillä kokemusta jakamassa useita. Yksittäisistä biiseistä stadionpitissä mieleen jäivät erityisesti muutamat rokit, mutta tietysti myös Point Blank, Fade Away, DAN ja Wreck.

Kun Bruce veti Wreckin lopussa albumin yhteen, se jotenkin tuntui minulle jo koko tämän kiertueen yhteenvedolta, vaikka sen jälkeen toki soitto jatkuikin puolisentoista tuntia. Keikan loppuosa, niin voimakkaasti kuin se Badlandsilla alkoikin, ei kuitenkaan yltänyt samaan sfääriin kuin albumiosuus. Candy ja She's The One toki toimivat aina, ja LOHADista tykkään myös, mutta olisi Bruce voinut jonkin kyltinkin ottaa jo ennen Stadium Breakeria tai soittaa ennen BitUSAa vaikka Backstreetsin, Junglelandin tai Racingin. Poissa olivat kuitenkin myös ylenpalttiset BitUSA-biisit ja WOASD, mikä oli tällä(kin) kertaa oikea ratkaisu. Stadium Breakeria yleisö odotti ja toivoi niin, että päätösbiisi oli aika ilmeinen valinta. Lopun soolobiisin jääminen pois oli lievä yllätys, oli syynä sitten lentokentän aikataulutus tai curfew tai mikä tahansa. Keikan loppuosa, hienosta yleisön mukana elämisestä huolimatta, ei yltänytkään aivan samalle tasolle kuin full album -alku.

Kokonaisuutena keikka on minun kirjoissani kolmesta Ullevin keikasta tänä kesänä ehkäpä toiseksi paras, parhaan ollessa Racingin mitalla kakkoskeikka, mutta tämä kolmonen oli vähän eri syistä hyvä kuin juhannuksena: toisaalta yleisö oli nyt eri tavalla mukana ja toisaalta full albumin hyvin treenattu harvinaisuuksienkin kokonaisuus oli suuri nautinto. Oma kiertueeni huipentui selvästikin jo Pariisissa, mutta kyllä tämä Göteborgin reissu silti on ollut tekemisen arvoinen encore; ja nimenomaan samalla tavalla kuin encore yksittäisen Brucen keikan sisällä -- ei enää megayllätyksiä, jos yllätyksiä lainkaan, mutta mahtavat kesäbileet. Hienoa oli myös kuulla Brucen lopputervehdys: We'll be seeing you!

Seuraavia seikkailuja odotellessa, kirja, soololevy ja mitä sen jälkeen? Ja onhan tässä vielä jokunen settilistakin valvottavana. The River on kuvaus elämästä itsestään, ja sitä elämää on taas tullut pidettyä. Stay hard, stay hungry, stay alive ja niin edelleen, veljet ja sisaret!

(Edit: Täydensin vähän yöllä kirjoittamaani.)

Keikan jälkeen foorumilaisten seurasta hostellin keittiöjatkoille jossa kuuluisuuksia; tervehdystekstin järkänneet kaksi tukholmalaistyyppiä ja itävaltalainen tyttö joka tanssi Jaken kanssa
WHAT A SPECIAL NIGHT

Oman kiertueeni vika keikka. Aloitin Riverillä ja lopetin siihen. Summaan kiertueen ja tuntoni lyhyesti: I Bruce Springsteen, now more than ever. Käsi sydämellä.

Pari kuvaa tulossa ryhmästä kunhan kotiudumme...

Kun Meet Me alkoi soida, iski tunne että tää on hyvä keikka, ei mitään väliä mitä tän jälkeen tulee koska kaikki on jo täydellistä. Full River iski puskistä, en ollut uskonut edes Meet Men aikana että se vois tulla. Price You Pay, Drive All Night, Wreck. Stolen ja tietysti Jackson Cage. Tämä kaikki ison foorumiporukan kanssa, ja ympärillä upeasti laulava ja osallistuva ruotsalaisyleisö. Se tunne kun kaikki sun ympärillä LAULAA mukana Price You Payn intrumentaaliväliosat, ei voi käsittää.

Tänne, juuri tänne on täydellistä päättää minun minikiertueeni. Kiitos kaikille mukanaeläneille.

Täydellinen Ullevi. Täydellinen tapa päättää kiertue. Onneksi se full album tuli. Maailmassa on vielä oikeudenmukaisuutta.

Kun näitä settilistoja valvoo, unohtuu helposti, että Jackson, Crush, Fade, PB, Price, Wreck olisivat aina olleet todellisia harvinaisuuksia, joita jengi on metsästänyt iät ajat. Ehkä albumi pitäisi jotenkin hajoittaa, eri järjestys voisi olla hyvä juttu. En tiedä.

Liisa: Täällä Berliinissä hurrattiin, kun se Jackson soi (periscopessa tosin)! The Price ... uskomattoman hieno veto!

Tähän oli hyvä päättää tämän vuoden kiertue, jäi hyvä mieli. Komppaan Teroa, Riverillä oli mahtavaa aloittaa ja myös lopettaa. Paljon mahtavia kokemuksia taas, päällimmäislinä ehkä Gbg 2 ja Racing, Rooman NYCS ja täällä Meet me in the City. Mutta muitakin vaikka kuinka paljon, huikean erilaisia keikkoja olen nähnyt ja kuullut.

Isosti KIITOSTA kaikille seurasta, on ollut mahtavaa reissata ja tavata pitkin kesää!