Letter to You 23.10.2020

Kaikki Brucen julkaisut, sekä levytykset että DVD:t
Avatar
Dune
Downbound Train
Viestit: 1423
Liittynyt: 11.01.2013 11:35
Paikkakunta: sjk
Viesti:

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja Dune » 23.10.2020 9:26

Vaikuttaa ihan hyvältä albumilta, mitä nyt voi parilla kuuntelu kerralla todeta.. Pitää illalla fiilistellä ja kuunnella levy ajatuksella.. whisky lasin kera :)
Viimeksi muokannut Dune, 23.10.2020 10:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
MrDune

Avatar
rane
Mr. BruusTone
Viestit: 2317
Liittynyt: 10.01.2013 0:19
Viesti:

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja rane » 23.10.2020 9:53

Dune kirjoitti:
23.10.2020 9:26
... whisky lasin kera :)
tuosta tulikin mieleen että onko jollain sisäpiiritietoa mitä ne mahtaa kilistellä tuossa filmissä? Pienet napanderit näyttää lähes kaikille maistuvan, aina päivän päätteeksi....

Ja nytku albumi taas napeissa soi, niin onhan tuo kyllä ihan loistava kokonaisuus koostuen: melodiat, soundit, tulkinta, yhteisoitto, sanat ja vankka teema taustalla.
31.07.2012 - when Helsinki turned to Heavenski

CemotiMastermikka
Born To Run
Viestit: 16
Liittynyt: 04.03.2016 10:36
Paikkakunta: Turku

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja CemotiMastermikka » 23.10.2020 10:13

rane kirjoitti:
23.10.2020 9:53
Dune kirjoitti:
23.10.2020 9:26
... whisky lasin kera :)
tuosta tulikin mieleen että onko jollain sisäpiiritietoa mitä ne mahtaa kilistellä tuossa filmissä? Pienet napanderit näyttää lähes kaikille maistuvan, aina päivän päätteeksi....
Eikös Pomo ole tequilamiehiä? Olikosenyt Rolling Stonen tuoreessa haastattelussa, jossa kirjoittaja kuvasi, miten Bruce pyysi jotain palkollistaan yhyttämään kotistudion pakastimesta jäisen tekilalekan.
Now you were the red sea, I was Moses.

Avatar
rosie_77
Ipod Graduate
Viestit: 1292
Liittynyt: 10.01.2013 17:29

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja rosie_77 » 23.10.2020 18:26

Kokonaisuutena ehkä jäi vähän valjuksi, ihan mukavia biisejä, mutta kovin moni ei jäänyt vahvasti mieleen. Paitsi Priest ja etenkin Orphans, joka oli niin ihana, että lähti samantien jatkuvalle toistolle. Todella vahvoja Dylan vaikutteita toki molemmissa, olisiko siinä yksi syy, miksi aikoinaan jäivät arkistoihin, kun ensikuuntelulta olisi voinut kuvitella että ovat toisen taiturin kynästä? Itse kyllä voisin Oprhanin tyylisiä pidempiä huuliharppu- ja pianovoittoisia tarinoita kuunnella ihan koko albumillisen.
I want the whole damn world to come dance with me

Avatar
teromk
Travelin' Man
Viestit: 2642
Liittynyt: 10.01.2013 8:17
Paikkakunta: Tampere Rock City

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja teromk » 23.10.2020 19:17

Täällä uudesta levystä ja dokkarista pidetään kovasti. En kiellä, etteikö ne 70-luvun (tutut) biisit erotu sieltä edukseen ja nostata tunnelmaa ja kokonaisarvoa, mutta kyllä kokonaisuus on silti ehyt ja vahvasti E Streetmäinen. Eikä voi olla kuvittelematta näitä biisejä liveympäristöön, jossa ne varmasti toimii. Hieno päivä olla Bruce-fani!

Bowmore
Mr Tongue Twister
Viestit: 2734
Liittynyt: 11.01.2013 14:05
Paikkakunta: Helsinki

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja Bowmore » 23.10.2020 22:43

^ Paitsi jos on Black&Whiten kanta-asiakas.
Wanna change my clothes, my hair, my face

Avatar
rane
Mr. BruusTone
Viestit: 2317
Liittynyt: 10.01.2013 0:19
Viesti:

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja rane » 23.10.2020 22:46

Sen ny vaan tulin sanomaan etten ole pitkiiiin aikoihin kuullut mitään niin kaunista kuin tuo House of 1000 Guitars ja varsinkin Brucen laulu siinä lopun outrossa. Olen sanaton.
31.07.2012 - when Helsinki turned to Heavenski

Ramrod
Lucky Man
Viestit: 408
Liittynyt: 12.01.2013 0:55

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja Ramrod » 23.10.2020 23:04

Piti tänään hakea varaus Fredrikinkadun Äxästä ja katsella samalla muitakin levyjä. Mutta kurjuuksien kurjuus: ovelle pääsin, mutta liike olikin vesivahingot vuoksi kiinni. Spotifysta onneksi kuuluu ja filmiin tuli eilen illalla kertaalleen tsekattua. Eka kuulemalta ihan kelpo tuotos. Ilahduttavasti mukavia livehittejä mukana. Kesällä 2022?

Avatar
THE Badlands Man
Police Of Rock 'n' Roll
Viestit: 4270
Liittynyt: 20.07.2013 14:48

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja THE Badlands Man » 24.10.2020 0:05

Tämmöttiä Versioita ois Tällähetkellä Tyrkyllä Discogonksilla :https://www.discogs.com/master/view/1825305
-Eka keikka 8/5 1981 Stockholm .........Vika keikka 25/5 2016 Manchester ja viä EddyHate stadium

Avatar
Janey
Downbound Train
Viestit: 1201
Liittynyt: 11.01.2013 11:27

Re: Letter to You 23.10.2020

Viesti Kirjoittaja Janey » 24.10.2020 0:36

Tässä allekirjoittaneen ajatuksia ja fiiliksiä ensikuuntelun perusteella.

One Minute You're Here: Ensimmäinen ajatus biisin lähdettyä soimaan oli, että se voisi olla Devils & Dust -levyltä. Vähäeleisessä biisissä on sellaista kauneutta, haikeutta ja synkkyyttä, joka allekirjoittanutta miellyttää, vaikkei kipale aivan täysillä kolissutkaan. Jäin miettimään, mitä biisin you-hahmolle on tapahtunut.

Letter to You: Sanoitukset ovat keskinkertaisen turvallista sinkkubiisiosastoa, joka ei kyllä puhuttele. Tässä on tunnistettavaa ESB-saundia, josta pidän, samoin melodiasta. Kyllä minä tätä keikalla ainakin vähän fiilistelisin.

Burnin' Train: Hieno nimi biisillä! Intron aikana kilinät tuovat harmillisesti mieleen joulukellot. :lol: Mukavasti rullaavassa biisissä on pirteä meininki, joka kyllä kelpaisi livenä. En tosin pistäisi pahakseni vähän karheampaa saundia. Biisin teema ei kokonaisuudessaan valtavasti puhuttele, mutta lyriikoissa on hienoja yksityiskohtia, joihin tykästyin heti.

Janey Needs a Shooter: Biisin tunnistaa heti introsta. Kokonaisuudessaan erittäin hienosti toteutettu versio. Tällaista saundia saisi olla levyllä enemmänkin. Ei pöllömpää!

Last Man Standing: En oikein tiedä, mitä ajatella tästä jokseenkin surullisesta kipaleesta. Positiivista on, että foniakin kuullaan, mutta sen saundi saisi päästä esille riipaisevan raakana, juuri sellaisena, että se nostaa ihon kananlihalle.

The Power of Prayer: Olen niin pahasti allerginen tämän biisin nimelle (joka voisi kuulua siirappiselle Céline Dion -balladille), että en ollut varma, halusinko edes kuulla koko tekelettä. No, kuuntelin kuitenkin. Biisissä on todella kaunis intro ja ehkä aavistuksen karheampi fonisaundi kuin edellisessä raidassa, mikä on positiivista. Muutoin varsin mitäänsanomaton kipale, jonka idea ei kyllä aukene allekirjoittaneelle ollenkaan (onko viesti se, että kaikki menee kuin Strömsössä, jos vain rukoilee oikein kovasti?).

House of a Thousand Guitars: Tämä ei kyllä toimi ollenkaan. Biisin nimen ja sanoitusten perusteella odotin musiikillisesti aivan jotakin muuta, kuin mitä tuutista tuli. Pika-analyysin perusteella biisissä olisi järkeä vain, jos sen tulkitsee ikään kuin kaikuna menneisyydestä, mutta sittenkään se ei aktivoi meikäläisen dopamiinijärjestelmää. Vähiten mieluinen kipale tähän mennessä.

Rainmaker: No nyt kolisi, tykästyin heti! Hieno nimikin biisillä! Sanoitukset ovat tasaisen vahvat, klassista Brucea. Tämä on kuultava heti uudestaan! Pakko todeta tässä yhteydessä, että kuulun siihen leiriin, jonka mielestä musiikki tai taide ylipäätään ei voi koskaan olla yhteiskunnallis-poliittisesti liian kantaaottavaa.

If I Was the Priest: Tämä on niin hieno, että mie romahan! Itkukin tuli kesken biisin... huh, huh... En pysty sanomaan muuta, kuin että ehdottomasti levyn kohokohtia.

Ghosts: Musiikillisesti ihan mukiinmenevä ralli, joka epäilemättä toimisi livenä mainiosti, saattaisi jopa täräyttää sukat jaloista, mitä studioversio ei onnistu tekemään. Odotukseni tätä biisiä kohtaan olivat kasvaneet ehkä hieman liian suuriksi monien jopa ylistävien kommenttien myötä, ja nuo odotukset eivät nyt täyttyneet. Sanoitukset eivät tee suurta vaikutusta, mutta niissä on kyllä kiinnostavasti tummia sävyjä iloon sekoittuneena.

Song for Orphans: Tämäkin on hieno! Biisinä pidän tästä tosin vähemmän kuin levyn muista vanhoista kipaleista. Pakko jälleen todeta, että en pistäisi pahakseni, jos esim. huuliharppu soisi levyllä enemmän.

I'll See You in My Dreams: Ei mikään mestariteos, mutta pisti parkumaan silmät punaisena. Kaikista kiekon biiseistä tämä on se, jonka kuuluu päättää levy. Biisiä tuskin on tarkoitettu lohduttomaksi itkuvirreksi, mutta allekirjoittaneelle tuli tunne, että se on ikään kuin jäähyväiset muun muassa meille trampeille.

Mitään koherenttia en pysty levystä kokonaisuutena tähän hätään sanomaan. Tällaiset mahdolliset metatason analyysit on tehtävä vasta myöhemmin. Vähän jännitin etukäteen, millaiset versiot vanhoista biiseistä on värkätty, mutta aivan turhaan: kyseiset raidat toimivat kuin hirvi!
When this experience is over, I am gonna throw the wildest party you have ever seen. And you, my friends, are all invited.
-Bruce Springsteen 6.5.2020

Vastaa Viestiin