ThisHardLand

Noi outtaket enimmäkseen (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) biiseinä vähän raakileita Brucen mittakaavalla ja toisaalta muiden, julkaistujen biisien pohjia. Sikäli ymmärrän niiden vähäisen soittamisen. Mitä tulee keikkailuun, niin ite ainakin jo kymmenen vuotta suhtautunut jokaiseen kiertueeseen mahdollisesti viimeisenä. Toivoen aina, että näin ei olisi. Mutta kun katson omaa isääni, joka on neljä vuotta Brucen edellä niin vääjäämättähän tuo aika kulkee eteenpäin ja pysäyttää sitä ei voi millään rahalla. Joten nautitaan vielä kun voidaan, yrittäen työntää tulevaisuus taka-alalle. Meet me further on up the road...

Kolme keikkaa tältä kiertueena Euroopassa nähneenä en siitä Brucen väsymyksestä tms. osaa sanoa juuta tai jaata, mutta se on selvää, että mies ei enää lavalla heilu kuin heinämies. Aloin näin sunnuntaiaamun aloitukseksi kuunnella Youtubesta löytyviä Münchenin keikan tallenteita - menee iho kananlihalle! Kyllähän näistä ilmi käy, että Bruce on yhä timatin kova tekijä lavalla, kuten myös E Street Band.

Aerosmith on ilmoittanut aloitttavansa jäähyväiskiertueen 2017. Bruce ei ole vielä sellaisesta ilmoittanut, joten toivotaan Brucelle ja bändille terveyttä ja intoa jaksaa vielä vuosia viihdyttää meitä faneja.

Tietenkin aika kulkee, mutta kyllähän varmasti terveet elämäntavat ovat auttaneet uran ja pitkien keikkojen jatkumisen näinkin pitkään. En sitten tiedä, onko loppupeleissä eroa, vetääkö kahden vai tunnin keikkoja. Sama rundaaminen kuitenkin joka kaupunkiin jne. Mutta luulisi noin pitkien keikkojen kuluttavan.

Brucella on ollut aika hurjaa aikaa päänsä sisällä 2010-2015, mitä tämä VanityFairin haastis ja jokin toinen antoi ymmärtää. Pahin masennus koko elämänsä aikana, Patti joutui raahaamaan ukon kallonkutistajalle väkisin ja kaulaleikkaus (RSn mukaan kurkku?) heti High Hopes kiertueen jälkeen(pitäisikö huivia kaulan takia nyt usein) jonka jälkeen Bruce joutui olemaan 3kk ns turpa kiinni ilman säveltäkään suustansa. Hyvin mielenkiintoista siihen nähden että äijä on antanut kaikkensa ilta illan jälkeen kiertueella masennusaikana (silti esim WBn This Depression) ja oli melkein mun mielestä iloisempi kuin koskaan mutta kotiin mentäessä se iski kuin halko vasten kasvoja. Lavalla kuolematon ja muussa elämässä menneisyyden demonit vainoavat. Toivottavasti Bruce sai osan käsiteltyä kirjan kirjoittamisen kautta..

Jaa niin ja Landau oli kysynyt Brucelta että koska tämä juttu loppuu, tarkoitti kaikkea yleensä.. Bruce oli sanonut hänelle kuten ennenkin, " ei ikinä, ihan sama minkä ikäisiä olemme ja ihan sama mitä vaivoja saamme!"

Tuon jutun mukaan 2009-11 masis, 2012 kunnossa, 2013-14 masis. Hyvin Bruce WB-rundilla sitten sen masennuksensa peitti. Jutussahan myös viitattiin tulevaan soololevyyn, joka ei ole akustispainotteinen Nebraskan tapaan, vaan 60-luvun poptyyppinen. Mahtaako siis Whitetown-biisin tyyppistä kamaa olla tulossa?

Voihan se olla, että keikkailu on tavallaan tapa pitää masennus aisoissakin. Lavalla mies kokee saavansa hyväksyntää ja tuntee tekevänsä jotain tärkeää, jolla on merkitystä. En toki ole psykiatri enkä kovin tarkasti tiedä millaista masennusta Bruce sairastaa, mutta taudin yleisestä luonteesta on tullut jotain opittua. Tavallaan pitkät keikat, kaikkensa antaminen jne. sopisi aika hyvin palapeliin. Lavalla saa hyväksyntää, jota kaipaa ja muuten kamppailee rajustikin omien riittämättömyyksien tunteiden kanssa. Todelliset saavutukset ja minäkuva eli se mitä saavutuksistaan ajattelee aika helposti masentuneella sakkaavat. Tämä näin asiaa sen enempää tuntematta keittiöpsykologipohjalta.

Ile, juuri ilman keittiöpsykologiaa, olen edelleen samaa mieltä ensimmäisen viestini kanssa tässä ketjussa, edelleen että se "meidän vierivä kivi" ei sammaloidu kunhan sen annetaan kieriä kaupungista kaupunkiin ja keikasta keikkaan, tehdä sitä mitä mekään ei uskota, parantaa menoa keikasta keikkaan, käsittämätöntä, hurjaa, mahtavaa...

Voisikohan tuohon masennukseen nimenomaan liittyä se kuinka 2013 kiertueen aikana Brucen kerrottiin lavan takana olevan välillä ei niin iloinen ja esimerkiksi se, että Solna 3 ei ollut niin hyvä kuin olisi voinut olla? Itse pidän edelleen Solna 3 loistavana keikkana, mutta se on kuitenkin selkeästi alemmalla tasolla kuin muut näkemäni Bruce keikat Helsinki, Turut ja Horsens.

^^^ Kuulostaa sun teoria Ile munkin mielestä uskottavalta. Kyllä ihminen ennen kaikkea tarvitsee muiden tunnustusta ja tunteen, että tekee elämällään jotain tärkeää. Mitkään yltäkylläiset puitteet (mitä Brucellakin riittää vaikka muille jakaa) eivät riitä ikinä yksinään antamaan elämälle merkityksen tunnetta, vaikka materiaalista turvaa toisivatkin! Päin vastoin yltäkylläisyydessä saattaa pää mennä sekaisin tai tyhmistyä. Oli miten oli niin aika hurjaa oli todellakin lukea Vanity Fairin juttua. On se Bruce kyllä sitkeää lajia. Pakko nostaa hattua!