ThisHardLand

It's Hard To Be a Saint In The City. Tämän levyn kaikki kappaleet, Angelia ja Mary The Queen of Arkansasia lukuunottamatta, ovat hyviä. Levy on kuitenkin hieman huonosti äänitetty/tuotettu ja sen takia kuuntelen harvemmin kuin esim. Born to Runia.

Tougher Than The Rest.

Lucky Town. Tämä levy ylipäätään on paljon parempi kuin Human Touch ja kuuntelenkin tätä kohtalaisen usein.

Vaikea valinta Downbound Trainin ja No Surrenderin välillä. Tänään Downbound Train nousi ykköseksi, huomenna voisi olla jo toisinpäin.

Jungleland. Samanlaista kappaletta ei kukaan pysty koskaan tekemään. Kaikki saatu kohdalleen: saksofonisoolo, kitarasoolo, upeat pianokuviot ja loistava tarina. Tämäkin pitäisi tänä vuonna päästä kuulemaan.

Prove It All Night, varsinkin '78 intron kanssa. Brucen parhaimmistoa ehdottomasti.

Vaikea valinta Atlantic Cityn ja Reason to Believen välillä. Lopulta päädyin kuitenkin jälkimmäiseen. Siinä vain on jotakin hienoa.

Incident

Olisi kyllä aika hienoa, jos seuraavan Suomen keikan lopussa kuultaisiin Incident + Rosalita -combo.

Kyllähän tuolla varmasti päivän aikana sen verran väkeä lappaa (toimittajia, faneja, local crewta...), että ei se mikään mahdottomuus ole jonkun saavan päähänsä "ottaa muistoksi" Pomon Telecasterin. Sen verran on iskostunut kyseinen kitara miehen imagoon. Onkohan näin muuten koskaan pääss...

Tälläinen löytyi eilen netin syövereistä: http://www.thesmokinggun.com/file/bruce-springsteen" onclick="window.open(this.href);return false;

Mielenkiintoisin yksityiskohta oli se, että Brucella pitää olla turvamies vahtimassa kitaroita.